REFERENSSIT

Joensuun Tuupovaarassa on muutaman kuukauden ajan kokeiltu etälääkäröintiä. Kiihtelysvaarassa oleva lääkäri voi tutkia esimerkiksi flunssapotilasta etänä. Kokemukset ovat hyvät ja videotohtorien käytön uskotaan lisääntyvän.

Videolla juttelun lisäksi lääkäri voi nyt myös tutkia potilasta.

Hoitokoti saa lääkärin etäpalvelut piuhan päähän. Vanhusten taksi- ja ambulanssikyydit ovat vähentyneet  Karjalainen 21.1.2017

Tauti taitaa olla jo menossa ohi, terveyskeskuslääkäri Seija Hovi päättelee. Hän perustaa tietonsa sekä verikokeiden tuloksiin että juuri päättyneeseen vastaanottoon. Hänen vastaanotollaan kävi Hoitokoti Annalan asukas Sanna Turtiainen, 89. Käynnin vuoksi ei Turtiaisen ei kuitenkaan tarvinnut lähteä mihinkään, sillä hänet hoidettiin videoyhteydellä hoitokodista Kiteen pääterveysasemalle.

Toimitusjohtaja-sairaanhoitaja Marika Lampinen asetteli stetoskooppia lääkärin toivomusten mukaan, ja nykytekniikan ansiosta lääkäri kuuli Turtiaisen sydän- ja keuhkoäänet kuin olisi itse suorittanut tutkimukset. Videoyhteyden ansiosta potilas ja lääkäri näkivät toisensa ja pystyvät suoraan keskustelemaan keskenään.

Ennen Turtiaista tuli etähoidettua myös vieras, jonka kurkun ja korvien tilan lääkäri tarkasti. Korvakäytävän ja tärykalvon kuvasta lääkäri Seija Hovi totesi, että se oli parempi kuin jos hän olisi itse katsonut korvalampulla. Kuvaa voi tarkentaa makrotasolle asti, mikä auttaa diagnoosin tekemisessä.

 

Etähoito ei ole nykypäivänä tavatonta, sillä tekniikka mahdollistaa esimerkiksi kodinhoitajan yhteydenoton vanhuksen kotoa kotisairaanhoitajaan.
– Mutta yksityisen hoitokodin ja terveyskeskuksen välillä täällä Pohjois-Karjalassa tämä on tiettävästi ensimmäinen tällainen toimintatapa, toiminnanjohtaja-sairaanhoitaja Heli Haverinen sanoo.

Hoitokoti Annalassa ja sen sisaressa Annalakodissa on aina ollut intoa kehittää toimintaa. Videolääkäri-idea oli esillä jo muutama vuosi sitten silloisessa hankkeessa, mutta tuolloin tekniikka oli kehittymätöntä ja liian kallista. Hoitokodissa on sekä langaton että langallinen nettiyhteys, langaton siksi, että päästään laitteiden kanssa myös petipotilaiden luokse. Systeemi tarvitsee toimiakseen asiaan vihkiytyneen lääkärin. Kiteellä juuri Seija Hovi käy vuosittain myös hoitokodissa tutustumassa asukkaisiin. Videolääkärin vastaanotto on periaatteessa kerran viikossa tiettyyn aikaan, mutta apua on hädän tullen saatavissa muulloinkin.

– Jos vielä saisi vastaavanlaisen yhteyden päivystykseen, silloin meillä olisi täyden palvelun talo, Haverinen haaveilee.

Hoitokodissa pystytään ottamaan tulehdusarvot ja laittamaan tiputukseen. Haverisen mukaan vain jatkuvaan käyttöön tarkoitettu seinähappi puuttuu, sillä sen saamisen ehdot ovat liian tiukat. Lääkäri Seija Hovin mukaan videoyhteydestä on suuri apu, mutta kaikkien vaivojen hoitamiseen siitä ei ole ratkaisuksi:

– Tämä sopii infektiosairauksien hoitoon ja vaikkapa verenpaineen ja astman kontrollointiin mutta ei vaivoihin, jotka edellyttävät käsin tunnustelua. Esimerkiksi selkäsairaudet, nivelkivut ja gynekologiset vaivat vaativat lääkärin vastaanotolla käyntiä, Hovi sanoo.

Videolääkärijärjestelmästä koituvien kulujen hoitokoti katsoo sisältyvän asukkaiden maksuihin, mitään ekstraa ei siis peritä:

– Videolääkäri on paitsi asukkaan myös meidän oma etu, sillä yhden työntekijän pitäisi lähteä saattajaksi terveyskeskuskäynnille, Heli Haverinen kommentoi.

POTILASKOKEMUKSIA

Olemme pieni Keski-Suomalainen kunta, jonne on haastavaa saada lääkäripalveluita. Avusteiset etälääkäri-palvelut tulivat meille tarpeeseen, ja nyt meidän terveyskeskuksessa etälääkäri toimiikin kahtena eri päivänä viikossa. Kun ratkaisuun päädyttiin, tuli kunta vastaan mainostamaan toiminaa sekä sanomalehdissä että uutisissa. Tällä tavalla toiminnan aloittaminen oli varmasti helpompaa. Nyt toiminta on kaikille kuntalaisille jo tuttua.

Meillä etälääkäripäivästä ja sen organisoimisesta lääkäripäivän aikaan vastaa asiakaspalvelussa oleva hoitaja. Meillä hoitajat ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että asiakastapaamisesta etälääkärin vastaanotolla syntyy jokaiselle asiakkaalle positiivinen kokemus. Kerromme asiakkaalle jo aikaa varattaessa, että kyse on etälääkärin tapaamisesta, ettei asia tule asiakkaalle yllätyksenä. Hoitajan tehtävänä on laskea kynnystä osallistua etälääkärin tapaamiseen ja asiakkaat ovatkin ottaneet avoimesti nämä palvelut vastaan.

Hoitajat meillä kertovat hyvin tarkkaan asiakkaalle, millainen tapaaminen on kyseessä. Puhelin ajanvarauksessa kuvailemme asiakkaalle, kuinka nettiyhteydet lääkärin ja potilaan välille rakentuvat, ja että lääkäri on paikalla kuvayhteyden kautta. Hoitaja ohjaa asiakkaan aina paikalle tapaamiseen, ja varmistaa, että yhteys on varmasti rakentunut potilaan ja lääkärin välille ja poistuu paikalta. Lääkäri ottaa hoitajaan yhteyttä tapaamisen aikana, mikäli hoitajalle tulee asiakaskäynnin aikaan tarvetta. Yleisesti ottaen jo ajanvarauksessa potilaat ovat olleet kiinnostuneita asiasta ja etälääkärin vastaanotosta. Myöskin vanhukset ovat olleet avoimia palvelun käyttöön ja ovat tulleet mukaan etälääkärin vastaanotolle.

Pääsääntöisesti palaute on ollut erittäin positiivista, ja  meidän kunnassamme kerätään jokaisen käynnin jälkeen vapaaehtoinen palaute. Suurin osa potilaista on ollut positiivisesti yllättyneitä etälääkärin vastaanoton toimivuudesta ja osa onkin todennut saaneensa jopa parempaa apua kuin ennen.

SENCOM ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT RATKAISUN TARJOANA LÄÄKÄRIPULAAN

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnissa etälääkäripalveluita on lähdetty käyttämään vuoden vaihteessa 2019-2020. Syy etälääkäritoimintojen käyttöönottoon perustuu puhtaasti lääkäripulaan ja palvelun rakennetta on lähdetty muokkaamaan etälääkäritoimintojen mahdollistamiseksi. Viiden kunnan alueella toimii yksi etälääkäri, joka hoitaa vain ja pelkästään etälääkäritoiminnan asiakkaita. Toimintaa on nyt lähdetty laajentamaan yleislääkärin toimintojen lisäksi, ja kunnissa etälääkärinä on toiminut myös geriatri Diabeteslääkäri on aloittamassa juuri omaa toimintaansa.

Sencomin ratkaisun avulla etälääkäritoiminnot ovat lähteneet liikkeelle erittäin positiivisesti. Sencom palvelukokonaisuuteen kuuluu joko pelkkä videoyhteys tai kokonaisuus, jossa videoyhteyden lisäksi hoitajalla on käytössä erilaiset etädiagnosointivälineet. Keski-Suomen kunnissa näitä palveluita on molemmista eri vaihtoehdoista. Osassa kuntia käytössä on sekä diagnosointivälineet että videoyhteys, osassa videoyhteys.

Etälääkäripäivän aikana asiakaskontaktit ovat olleet vaihtelevia. Palvelun kautta erilaisia potilasryhmiä on pystytty hoitamaan hyvin kattavasti. Ongelmina on ollut esimerkiksi ihottumat, haavaumat, silmätulehdukset, levottomat jalat, TULES vaivat ja nukahtamisongelmat. Myös mielenterveyspotilaat ja muistisairaat ovat käyttäneet palvelua, ja olleet ratkaisuun tyytyväisiä. Lisäksi normaalit reseptien uusimiset, erilaisten lausuntojen lausuminen ovat onnistuneet etälääkäritoimintojen kautta. Etälääkäri on parhaimmillaan myös toiminut osaston oman lääkärin sijaisena, ja hoitanut monia osaston juoksevia asioita omalla työvuorollaan. Hoitoon pääsyn rajoitteena hoitajat ovat pitäneet palpoinnin tarvetta, joten esimerkiksi vatsakipuiset potilaat on  ohjattu niin sanotusti normaalille vastaanotolle.

Niissä kunnissa, joissa on ollut käytössä myös diagnosointivälineet, on asiakkaita pystytty hoitamaan vieläkin laajemmalta alueelta. Sencomin etäkääräitoimintoihin on mahdollista saada diagnosointivälineiksi otoskooppi sekä stetoskooppi, ja lisälaitteina dermatoskooppi, iiriskooppi ja suun katselua varten suukamera. Kunnat, joissa diagnosointivälineet ovat käytössä, on pystytty hoitamaan lisäksi muun muassa korvien katselut, erilaiset ihomuutokset ja sydän – ja hengitystäänien kuuntelun. Kokemus on, että diagnosointivälineet tuovat mahdollisuuksia hoitaa asiakkaita yhä turvallisemmin ja kattavammin kuin videoyhteyksien välityksellä.

Hoitajat ja lääkärit ovat kokeneet palvelun käytön hyvin helppokäyttöiseksi, sillä Sencomin etälääkäritoiminnot avautuvat vain yhdellä kosketuksella. Yhteys lääkäriin on rakentunut helposti, eikä teknisiä ongelmia ole tullut vastaan. Ne kunnat, joissa käytössä on myös diagnosointivälineet, ovat olleet myös hyvin tyytyväisiä laitteiden toimivuuteen. Kuvan laatu on ollut erinomaista, ja hoitajien mukaan esimerkiksi korvien tärkykalvot näkyvät jopa paremmin kuin perinteisellä otoskoopilla.

KUINKA SENCOM RATKAISU TOIMII

Keski-Suomen kuntien alueella etälääkäritoimintaa lähdettiin kehittämään lääkäripulan vuoksi. Toimivan etälääkäritoiminnan ympärille on panostettu riittävästi heti ensi metreistä alkaen. Sencomin puolesta hoitajat ja lääkäri koulutettiin hyvissä ajoin käyttämään palvelua sujuvasti, ja osassa kuntia koulutusta on annettu tämänkin lisäksi. Sencom haluaa varmistaa, että hyvällä asiakaspalvelulla käyttökokemukset kunnissa ovat onnistuneita, ja että kunnat saavat palvelun avulla apua tarpeeseensa.

Sencom kokoaa palvelukokonaisuuden aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Keski-Suomen kunnissa on vaihtelevasti käytössä joko pelkkä videoyhteys tai palvelu, jossa videoyhteyden lisäksi hoitajalla ja lääkärillä ovat käytössä myös etädiagnosointivälineet. Sencom tekee valmiiksi kaikki palvelun osa-alueet; taustapalvelut sekä toimivat palvelupäätteet, jolloin palvelun käyttöönotto on hyvin helppoa. Vain yhdellä kosketukselle yhteys rakentuu sille henkilölle, johon halutaan olla yhteydessä. Sencomin yhteydet ovat tietoturvalliset, ja käytämme samaa salaustekniikkaa (SSL)  kuin esimerkiksi pankkipalveluiden yhteydessä on käytössä.

Hoitajat kertoivat, että prosessit kunnissa on suunniteltu huolellisesti, ja aiemmat kokemukset etälääkäritoiminnan toimimattomuudesta ovat toimineet hyvänä opetuksena. On tärkeää, että hoitaja pitää kiinni aikatauluista ja on valmiina ohjaamaan asiakkaan lääkärin luokse, kun vastaanotto aukeaa. Erityisen tärkeää on myös asiakkaan perehdyttäminen toimintaan ennen vastaanotolle menoa. Jo ajanvarausta tehdessä tulee asiakkaalle kertoa etälääkärivastaanotosta ja korostaa, että sieltä saatu hoito, tuki ja ohjaus ovat korkeatasoisia. Myös etälääkärinä toimivan lääkärin osuus on merkittävä, jotta aikataulussa pysytään ja asiakaspalvelu on korkealaatuista.

Hoitajan osuus onnistumisessa on merkittävä, sillä hänen tulee varmistaa omalla toiminnallaan että esimerkiksi kuvayhteys potilaan ja lääkärin välille todella syntyy. Hoitajat kertoivat, että pienetkin asiat tulee huomioida, esimerkiksi missä asiakas istuu tai onko kyseessä iäkkäämpi potilas. Tuolloin on esimerkiksi varmistettava, että kaiuttimen ääni on säädetty riittävän kovalle, jotta iäkäskin potilas kuulee lääkärin puheen.  Tämän lisäksi hoitaja ottaa vastaan mahdolliset lääkärin pyynnöt ja toimii normaalisti niiden mukaan – kuten normaalillakin vastaanotolla. Hoitaja on paikalla tarvittaessa koko lääkärikäynnin ajan, mikäli potilas niin toivoo. Yleensä ottaen käynnit ovat sujuneet ilman ongelmia, ja asiakkaat on olleet pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä saamaansa tukeen ja apuun.